Sotealan ammatillinen koulutus Satakunnassa. #parhaathoitajat

Rohkea etsii muutosta

Opiskelin ensin ilmastointiasentajaksi ja sen jälkeen kunnossapitoasentajaksi.

Olen työskennellyt erilaisissa putki- ja metallialan firmoissa lähes 20 vuotta.

Olen työskennellyt myös satamassa, voimalaitoksella ja pienillä nyrkkipajoilla.

Alan vaihtamista mietin pitkään. Se oli iso päätös.

Halusin vaihtaa alaa, koska kyllästyin teollisuusalan töihin ja siihen maailmaan. Työn jatkuvuus oli myös kysymysmerkki. Kyllästyin tekemään töitä muttereiden, koneiden ja pulttien kanssa. Kyllästyin likaisuuteen ja työn olosuhteisiin.

Halusin työn, jossa voin käyttää vuorovaikutustaitojani. Hoitoalalla työvälineenä on puhuminen, ei voima. Siksi opiskelen lähihoitajan ammattiin.

Harmittaa nyt, miksi en vaihtanut alaa aiemmin.

Suurin kynnys alan vaihdossa oli oma asenne ja ennakkoluulot.  Sosiaali-ja terveysalaa pidetään tyttöjen alana, mutta näin se ei ole. Nykyisin ei ole erikseen naisten ja miesten töitä.  Eikä niin saisi edes ajatella.

Tarvitaan myös rohkeutta.

Jokaisen pitäisi ajatella itse, mitä tahtoo ja haluaa.  Tärkeää on, että on avoin niin ihmisille kuin uusille asioille. Tarvitaan myös rohkeutta. Asenteita voi ja pitää muuttaa.

Opiskeluni on muuttanut minua monella tapaa. Uskon, että minusta on tullut koulutukseni aikana  parempi isä. Kohtaan myös perheeni uudella tavalla.

Olen oppinut paljon uutta.

Opettajat ovat olleet loistavia. Olen saanut uutta näkökulmaa elämääni ja tulevaisuuteni. Koulutus on onnistunut kohdallani täydellisesti.

Lähihoitajan työssä pidän siitä, että saan kokea uusia asioita ja uusia haasteita. Jokainen päivä on vähän erilainen, mikään päivä ei ole samanlainen –sitä sosiaali- ja terveysalan työ on.

Joni. lähihoitaja-opiskelija, aikuiskoulutus, ammatinvaihtaja