Sataedussa opettajien työelämätietoja ja -taitoja pidetään yllä erilaisilla tavoilla. Vammaisalan koulutuksesta vastaava lehtori Eveliina Alinen pääsi tutustumaan Riverian ammattioppilaitokseen Joensuussa. Samalla matkalla onnistui tapaaminen Kehitysvammaliiton puheenjohtaja Pekka Kettusen sekä hänen vaimonsa Tuija Kettusen kanssa.

Mitä matkan tapaamiset pitivät sisällään?


Minulla oli hieno mahdollisuus tavata Riverian ammattioppilaitoksen kollegoita ja Joensuun alueen työelämän edustajia. Vierailut toisissa koulutusorganisaatioissa ja yhteistyökumppaneilla ovat osa osaamisen kehittämistä ja ne tuottavat uudenlaisia ajatuksia opetukseen, opetussisältöihin ja opetuksen kehittämiseen.

Riveriassa tapasin Eija Tuupanen-Laaksosen, joka toimii tiimipäällikkönä hyvinvointi ja terveys, sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto uudistuu ja uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2024. Sain kuulla, miten Riveria on lähtenyt toteuttamaan uudistusta: miten käytännöt heillä toimivat ja millaisiin asioihin on panostettu opiskelijoiden oppimisen näkökulmasta.


Susanna Puustinen vastaa Riveriassa henkilökohtaisen avun -osaamisalasta Vammaisalan ammattitutkinnossa. Sataedu järjestää myös samaa koulutusta, josta opiskelijat siis valmistuvat henkilökohtaiseksi avustajaksi. Tämän tutkinnon osalta löytyi monia yhtäläisyyksiä ja mm. haasteita näyttöjen suorittamiseen liittyen. Oli kiinnostavaa kuulla itäsuomalaisten innokkuudesta hankkia itselleen koulutus, mikä meillä Satakunnassa ei vielä aivan ole lyönyt läpi.

Riverian Riitta Piitulaisen kanssa pääsin jakamaan ajatuksia Vammaisalan ammattitutkinnon toiseen kokonaisuuteen liittyen eli kehitysvamma-alan osaamisalaan, josta valmistuu kehitysvamma-alan ohjaaja (AT). Riitan kanssa olemme tavanneet erilaisissa yhteyksissä vuosien varrella ja kehittäneet tutkintoa oppimisen ja opettamisen näkökulmasta jo aiemminkin.


Oma talo Hyvinvointialalla

Riveriassa saman katon alta löytyvät kaikki sosiaali- ja terveysalan koulutukset aina ammatti- ja erikoisammattitutkintoja myöden. Tilat olivat moninaiset ja niissä näkyy ”pulpetittomuus” sekä opetustilojen muokattavuus ja monikäyttöisyys. Kävimme Susannan kanssa hyvää keskustelua siitä, miten ja missä opetusta tulevaisuudessa annetaan ja miten varmistetaan osaamisen kehittyminen. Monikäyttöisten tilojen suhteen oleellista on tilan muokkautuvuus erilaiseen toimintaan, enää ei ajatella että parasta olisi istua pulpetissa oppimassa – oppiminen mahdollistuu tekemällä ja toimimalla.

Opetustila Riveriassa, tiloissa korostuu pulpetittomuus. Kuva Eveliina Alinen.
Luokkatilat joissa voidaan opettaa teoriasta aina ensiapuun ja toimintakykyyn asti. Kuva Eveliina Alinen.


Kun lähtee kauemmas, saa uudenlaisia näkemyksiä ja näkee myös omaa työtään etäältä.

Eveliina Alinen


Joensuun Riveriasta matkani jatkui Kontiolahdelle, jossa tapasin Tuija ja Pekka Kettusen. He ovat aiemmin toimineet mielenterveyskuntoutujien ja ikääntyvien palveluasumisessa yrittäjinä ja johtaneet neljää yksikköä. Pekka Kettunen on toiminut kehitysvammaliiton puheenjohtajana aina vuodesta 2011 ja ollut myös Honkalampisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän toimii myös yleisenä edunvalvojana vammaispuolen asiakkailla Joensuun kaupungilla.

Kehitysvammaliitto vaikuttaa ja kouluttaa

Kehitysvammaliiton tärkeimpänä tehtävä on ajaa kehitysvammaisten henkilöiden etuja. Liitto tuottaa tietoa kehitysvammaisuudesta ja kouluttaa henkilöstä sekä kehittää menetelmiä ja tiedonvälitystä. On myös tärkeää tietää, mitä muualla päin maailmaa kehitysvammaisten ihmisten elämään liittyy ja millaisia muutoksia on tulossa. Kehitysvammaliitto on muun muassa ajanut vahvasti vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vahvistamista ja se ratifioitiin Suomessa vuonna 2016. Kehitysvammaliitto auttaa jäseniään elämän erilaisissa haasteissa ja tuottaa myös osaltaan materiaalia mm. opetukseen. Hyvinvointialueet ovat hieman haastaneet ja hämmentäneet toimintaa, mutta edelleen on ilo kuulla toiminnan laajuudesta kehitysvammaisten henkilöiden hyväksi.

Yhteistyö vammaisalalla asiakkaiden kanssa on kokonaisvaltaista

Keskustelimme opiskelijoiden osaamisesta ja sen hankinnasta; mitkä asiat opiskelijoiden osaamisessa erityisesti vammaisalalla korostuvat. Työ asiakkaiden kanssa on hyvin kokonaisvaltaista ja asiakas on keskiössä. Erityisen tärkeää on asiakkaiden itsemääräämisoikeuden huomioiminen ja osallisuuden mahdollistaminen aidosti, ei ainoastaan työntekijän näkökulmasta. On selvitettävä, mitä asiakas haluaa ja siihen tarvitaan vuorovaikutusosaamista.

Kokonaisvaltaisessa työssä, vammaisten henkilöiden arjessa, näkyvät myös taloudelliset asiat ja esimerkiksi edunvalvonta. Edunvalvontaan liittyen on tärkeitä lakiin ja asiakkaan oikeuksiin liittyviä asioita, joihin toteutumisessa omaiset saattavat tarvita tukea, ja silloin tarvitaan jopa lakiosaamista sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vuorovaikutus ja moniammatillinen työ on tärkeää. Hetkittäin taloudelliset asiat haastavat asiakkaiden ja omaisten arkea. Toisinaan taas ne mahdollistavat hienoja ja yksilöllisiä tapahtumia sekä hankintoja. Kävimme keskustelua myös perinnön jaosta ja asiakkaan omaisuuden huolehtimisesta sellaisissa tilanteissa.

Matka siis avarsi omaa mieltä opetuksen ja oppimisen näkökulmasta ja antoi uutta tietoa ja pohdittavaa jaettavaksi Vammaisalan ammattitutkinnon opiskelijoille. Tämän matkan myötä opiskelijat saavat taas ajantasaisempaa tietoa ja voivat luottaa siihen, että opettajakin pysyy ajan hermolla.

Eveliina Alinen, lehtori, vammaisalan koulutus