Simulaatio-opetusta järjestetään Sataedussa välinehuoltajaopiskelijoille yhteistyössä SataDiagin välinehuollon kanssa. Lehtori Heidi Kiuru, välinehuoltoalan opiskelija Reija Salminen ja osastonhoitaja Marjo Haavisto kertovat simulaation merkityksestä opetuksessa ja kokemuksistaan.

Simulaatio opettajan näkökulmasta

Simulaatio on opetusmenetelmä, jonka avulla pystytään luomaan mahdollisimman autenttinen, mutta riskitön oppimisympäristö. Simulaatioita käytetään monilla eri aloilla ja niillä on erilaisia tarkoituksia riippuen alasta. Simulaation avulla harjoittelu vahvistaa opiskelijan ammatillista osaamista ja parantaa sekä työ- että potilasturvallisuutta.

Simulaatio-opetuksessa on tärkeää, että simulaation tavoitteet ovat yhteydessä opinto-ohjelmaan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Tavoitteet pitää tuoda oppijoille selvästi esiin, niiden avulla oppija oppii muun muassa välinehuoltotyön kädentaitoja, kommunikaatio-, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja.

Simulaatiota toteutetaan monissa ympäristöissä

Simulaatio-oppimista ja opetusta voidaan toteuttaa niin fyysisessä ympäristössä kuin myös virtuaalisessa e-oppimisympäristössä. Käytännössä se voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että osa oppijoista on läsnä toteutettavassa oppimistehtävässä ja osa voi osallistua etäyhteydellä, tällöin on yhdistetty sekä fyysinen- että virtuaalinen ympäristö. Tällöin on hyvä kohdistaa kamerat tehtävään työhön ja työn toteuttajilla on hyvä olla mikrofonit, silloin pystyy olemaan myös ”etänä läsnä” paremmin eikä tehtävän työn ympärille muodostu liiaksi tungosta, jos oppijoita on paljon.

Opettaja suunnittelee moniammatillisessa yhteistyössä oppimisympäristön tai sitten voidaan käyttää myös työelämäyhteistyössä tuotettuja todellisia työtilanteita, esim. jotkin yksittäiset tehtävät välinehuoltoprosessin eri vaiheista, esim. sterilointikääreen kääriminen tai hieman isompia kokonaisuuksia, kuten miten asetellaan instrumentit pesu- ja desinfektiokoneeseen.

Simulaatio-opetus toimii hyvin välinehuoltoalla, sen kautta on mahdollista turvallinen oppiminen ja entistä paremmat valmiudet työelämän työtilanteisiin sillä siinä pystytään harjoittelemaan tärkeitä taitoja työ- ja potilasturvallisuutta vaarantamatta.

Sataedun välinehuoltoalan lehtori Heidi Kiuru mukana simulaatio tilanteessa Satadiagissa. KuvaTomi Glad.

Heidi Kiuru, AmO, Tradenomi (YAMK), Lehtori, Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu)

Opiskelijan kokemuksia simulaatiosta

Reija Salminen opiskelee välinehuoltoalan tutkintoon Sataedussa ja on opintojen aikana saanut kokemusta simulaatio-opetuksesta.

Simulaatio opetuksessa oli minulle ihan uusi asia opiskelun aloittaessani. Ei oikein edes tiennyt mitä odottaa, sillä simulaattori ajatuksena viittaa johonkin netissä nähtyyn lentosimulaattoriin tai kaikille tuttuun elämäsimulaattoriin The Sims- peliin.

Simulaatio- harjoitus on mielenkiintoista seurattavaa. Opiskelijat pääsevät itse tekemään jotain tiettyä tehtävää tai pientä osaa prosessista. Toiset opiskelijat seuraavat etänä, miten toiset tehtävässään suoriutuvat. Opiskelijat pääsevät tekemään, mahdollisesti jopa ensimmäistä kertaa, hallitussa tilanteessa ihan oikeaa tai simuloitua tilannetta. Olemme päässeet puhdistamaan eritetahroja, laittamaan instrumenttejä pesudesinfektiokoneeseen ja pakkaamaan simuloitua tarvike- settiä.

Seuraavat opiskelijat kiinnittävät huomionsa tehtyihin asioihin. Huomio kiinnittyy esimerkiksi tiedostamattomiin liikkeisiin, jotka saattavat esimerkiksi vaarantaa aseptiikan, kehonkieleen, ja siihen miten työn tekee. Koska simulaatiot tehdään useimmiten ryhmässä, korostuu siinä myös ryhmässä toimiminen. Palautteenannossa näihin aina palataan hyvässä hengessä, jolloin on mahdollista sitä omaa toimintaa korjata vastaisuudn varalle,

Varsinkin sote- alalla voisi varmaan useamminkin järjestää simulaatioita eri alojen välillä, jolloin avautuu luonnollinen ja helppo tapa lisätä toisiemme tietoisuutta miten esimerkiksi hoitajat toimivat pakkaamieni välineiden kanssa, ja samoin hoitajat oppivat mitä kaikkea tarvitaan onnistuneeseen välinehuollon prosessiin.

Reija Salminen, välinehuoltoalan opiskelija

Simulaatiotilanne SataDiagin välinehuoltokeskuksen sterilointiprosessissa Porissa. Kuvassa välinehuoltaja opiskelijat Eveliina Fagerström ja Mari Roininen. Kuva Marko Penttilä.

Simulaatio työelämän näkökulmasta

Marjo Haavisto toimii osastonhoitajana Satasairaalan välinehuollossa, jossa simulaatio on yksi opetusmenetelmistä.

Simulaatiossa korostuu asioiden oppiminen konkreettisen toimijuuden kautta, jolloin myös työn ammattitaitovaatimukset selkiytyvät. Simulaatiossa osa opiskelijoista on toimijoina autenttisessa ympäristössä ja tilanteessa ja osa seuraa tilannetta monitorien kautta. Tämä mahdollistaa saman oppimistilanteen yhtäaikaisesti suuremmalle joukolle opiskelijoita ilman, että työtilanteesta muodostuu kaoottinen. Vastuu oppimisesta ja oppimisprosessista on uudella tavalla opiskelijalla.

Työnantajan näkökulmasta simulaation tärkeimpiä anteja ei ole pelkästään kädentaitojen oppiminen vaan myös ongelmanratkaisu ja päätöksentekotaito. Yhtä tärkeää kuin on itse toiminta, niin on myös toiminnan jälkeen käytävä keskustelu siitä, mitä tilanteessa tapahtui ja olisiko voitu toimia toisin. Tärkeää simulaatiossa ja jälkikäteen käytävässä keskustelussa on, että tilanne on rauhallinen ja turvallinen oppimistilanne, jossa opiskelija on aktiivinen toimija.

Marjo Haavisto, osastonhoitaja, Satasairaala, Välinehuolto (Satadiag)

Lähteet 

  1. Patrik Nyström. Safetyfactors. Haettu 31.1.2024. www.safetyfactors.fi
  2. Sataedun Facebook julkaisu: Haettu 30.10.2023.
  3. Sataedun Facebook julkaisu: Haettu 30.10.2023.