Väestön ikääntyminen on yksi suurimmista yhteiskunnallisista muutoksista, jonka vaikutukset näkyvät jo nyt. Ikäihmisten hoidon tarpeet kasvavat, mutta samaan aikaan henkilöstöä on liian vähän ja hoitotyö on yhä vaativampaa. Vanhuspalvelujen arvokas kehittäminen vaatii paitsi poliittista tahtoa, myös käytännön ratkaisuja, joissa koulutus ja tutkimustieto yhdistyvät. 

Ajantasaisella osaamisella saadaan muutosta aikaan

Hoitotyön ammattilaiset kohtaavat työssään muistisairaita, monisairaita ja yhä huonokuntoisempia asiakkaita. Kiire voi vaikuttaa hoidon laatuun ja asiakaslähtöinen arki jää helposti jalkoihin. Koulutus on avain: hoitajilla tulee olla ajantasainen osaaminen esimerkiksi ikäihmisen kohtaamisesta, ravitsemuksesta, kivun tunnistamisesta ja toimintakykyä edistävistä menetelmistä.

Esimerkiksi ikääntyneen ihmisen siirtäminen yhden kinestetiikkaan perehtyneen hoitajan tuella sängystä pyörätuoliin voi onnistua asiakkaan omaa liikuntakykyä tukien, kun taas siirtymisen apuvälineen käyttö voi vaatia kaksikin hoitajaa. Muistisairaan ihmisen haastavaa toimintaa rauhoitetaan usein lääkkeillä, vaikka lääkkeiden sijaan parempia hoitotyön keinojakin on olemassa. Näihin tarvitaan koulutusta. Tuleva lakimuutos jokaisen oikeudesta saattohoitoon vaatii myös päivitettyä ammattitaitoa.   

Tutkimustietoa on paljon. THL:n FINGER-tutkimushanke (2009–2030) on jo nyt osoittanut, että aivoterveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää sekä tukea elämäntapavalinnoilla. Kaatumisten ehkäisystä, ravitsemuksesta ja suun terveydestä on paljon tutkimuksia, joita pitäisi hyödyntää arjen hoitotyössä. Pelkkä tieto ei riitä, sen soveltamiseen tarvitaan aikaa, tilaa ja rakenteita. Tutkimusnäyttöön perustuva toiminta ei tarkoita raskaita raportteja vaan pieniäkin muutoksia arjen sujuvoittamiseksi.   

Osaamisen vahvistaminen vaatii vahvaa koulutusmyönteistä ja käytännön läheistä kulttuuria. Jatkuvan oppimisen rinnalla tulee olla hetkiä, joissa ammattilaiset voivat jakaa havaintojaan ja kysyä neuvoa toisiltaan. Työterveyslaitos (2024) suosittaa uudistamaan työn kehittämistapoja ja siirtämään kehittämistyön painopistettä työyksiköihin.

Hoitotyötä ei voi kehittää yksin, vaan yhdessä – moniammatillisesti ja johdon tuella.   

Hyvän elämän tukeminen on päivittäisiä tekoja

Arvokas vanhuus ei ole pelkkä juhlapuheiden iskusana. Ikääntyvien hyvä elämä tarkoittaa päivittäisiä tekoja, joissa ikääntynyt kohdataan aidosti ja asiantuntevasti. Siihen meillä on keinot, mutta niitä on vietävä rohkeasti käytäntöön – koulutuksen, tutkimuksen ja hyvän johtamisen avulla. Sosiaali- ja terveysalan ammatilliset perustutkinnot, ammatti – ja erikoisammattitutkinnot tukevat arjessa työskentelyä ja työn kehittämistä. 

Ikääntyneen ihmisen hyvinvointia on myös henkinen hyvinvointi, osallistuminen ja merkityksellisyyden kokemus. Osaavilla ammattilaisilla on tässä avainrooli. Ikääntyneiden kanssa tehtävä työ on palkitsevaa ja antaa tekijälleen mielekkäitä haasteita, mahdollisuuden vaikuttaa ja hyödyntää monialaista osaamistaan. Haastamme jokaista pohtimaan, mistä rakentuu omannäköinen vanhuus sekä arvokas elämän loppuvaihe ja miten nämä toteutetaan yksilöllisyys huomioiden. 

Teksti: Sataedun vanhustyön lehtorit Maaria Hemiä, Mirva Saarinen ja Anu Tuominen

Hae koulutukseen!

Vanhustyön erikoisammattitutkinto on haussa 12.8.2025 asti. Lisätiedot tästä linkistä

  • ikääntyneen ihmisen palveluohjauksen osaamisala, ikääntyneen ihmisen palveluohjaaja (EAT)
  • muistioireisen ja muistisairaan ihmisen elämän tukemisen osaamisala, muistihoitaja (EAT)
  • ikävalmennuksen osaamisala, ikävalmentaja (EAT)
  • elämän loppuvaiheen hoitotyön osaamisala, saattohoitaja (EAT)