Kun Tiia Mäkipää valmistui Sataedusta lähihoitajaksi vuonna 2017, hänellä oli jo pitkä ja värikäs työhistoria takanaan. Hän aloitti jo nuorena kesätyöt ravintola-alalla ja opiskeli myös ravintola-alan tutkinnon. Ravintolamaailmassa vierähti kaikkiaan 16 vuotta ja osa siitä myös yrittäjänä.
”Olen aina ollut kova tekemään töitä ja opiskelemaan. Uuden oppiminen on minulle tärkeää”, Tiia kertoo.
Ravintola-alan rinnalla Tiia teki myös juontokeikkoja ja toimi karaoke-emäntänä. Asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen olivat hänelle luontevia jo varhain. Silti tiivistahtinen työ alkoi vähitellen uuvuttaa, ja hän alkoi pohtia uusia urapolkuja. Koska ihmisten kanssa toimiminen oli aina kiinnostanut Tiia, sosiaali- ja terveysalan opinnot vaikuttivat hyvältä vaihtoehdolta ja opiskelu muiden aikuisten opiskelijoiden kanssa.
Ensiaskeleet sosiaali- ja terveysalalle
Uutta suuntaa etsiessään Tiia huomasi ilmoituksen lähihoitajan opinnoista – ja erityisesti vammaistyön osaamisalasta, johon oli mahdollisuus hakea opiskelemaan.
”Aluksi ajattelin, että työskennellä vammaisten kanssa ei ehkä ole minulle ominta. Mutta ensimmäinen harjoittelu vei täysin mukanaan”.
Harjoittelu kehitysvammaisten yksikössä avasi uuden maailman. Tiia sai nopeasti sijaisuuksia vammaisten asiakkaiden asumisyksiköissä, ja työ vei mennessään. Viiden vuoden aikana hän työskenteli niin lasten kuin aikuisten yksiköissä, päivätoiminnassa ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden parissa. MAPA-koulutus toi varmuutta vaativiin tilanteisiin. Koulutuksessa opitaan haastavien asiakastilanteiden ennakointia, liennytystä ja fyysistä hallintaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla.
Hänelle kertyi kokemusta myös ikäihmisten parista ja hyvin itsenäisestä työstä, jossa suunnittelu ja luova olivat keskeisiä osia arkea. Tiia työskenteli myös toiminnallisen kuntoutuksen yksikössä, jossa järjestettiin päivätoimintaa alueella asuville kuntoutujille. Oman kiinnostuksen pohjalta oli mahdollista suunnitella ja toteuttaa musiikki-, liikunta-, ja muuta koulua tukevaa toimintaa, esimerkiksi kesäisin puutarhanhoitoa. Asiakkaita saatettiin myös kotilomalle ja heidän kanssaan käytiin vaikka kaupassa, tehtiin ihan arkipäivän juttuja.
Lastensuojelun vaativa arki ja tie opettajuuteen
Kehitysvamma-alalta Tiia siirtyi lastensuojelun vaativan tason yksikköön. Siellä työskennellessään hän suoritti myös mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan työn ohella. Työ nuorten päihde- ja rikoskierteiden keskellä oli merkityksellistä – mutta toisinaan raskasta. Jonkin ajan kuluttua lastensuojelun erään asiakkuuden kautta avautui yllättävä mahdollisuus: erityisopettajan määräaikainen työ pysäkkikoulussa. Pysäkkikouluun opiskelijat tulevat lastensuojelun yksiköistä. Tavoitteena on tukea nuoria koulupolulle ja ehkäistä koulupudokkuutta. Opetus tapahtuu pienryhmissä.
”Se oli tosi antoisaa aikaa. Huomasin, että pidän opettajan työstä ja erityisesti nuorten kohtaamisesta pienryhmissä”, Tiia kertoo.
Tällä hetkellä Tiia opiskelee varhaiskasvatuksen opettajaksi ja haaveilee erityisopettajan työstä, mutta myös kouluvalmennus on vienyt sydämen. Siitä lisää seuraavaksi.
Miten Tiia päätyi koulukoutsiksi?
Sattuma ja oma aktiivisuus siivittivät tietä jälleen eteenpäin. Tiia oli opiskellut Nepsy-valmentajaksi ja hänellä oli ajatus tarjota koulutusta koulujen henkilöstölle aiheesta. Nepsy-valmentaja eli ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja on koulutettu ammattilainen, joka tukee neurokirjon henkilöiden (kuten ADHD, autismin kirjo, Tourette) arjenhallintaa, toiminnanohjausta ja elämänhallintaa. Valmennus on voimavarakeskeistä ja käytännönläheistä, ja sitä hyödynnetään kaikenikäisten tukena.
Samoihin aikoihin Ulvilan kouluun haettiin koulukoutsia ja Tiia kävi myös tästä uudesta tehtävästä keskustelemassa. Kuolukoutsin toimi vaikutti tosi kiinnostavalta ja Tiia saikin paikan.
”Se kuulosti heti omalta. Tiesin, että tässä työssä voisin hyödyntää kaikkea aiempaa kokemustani”.
Koulukoutsi – mitä työ sisältää?
Koulukoutsi työskentelee ennaltaehkäisevän oppilashuollon parissa. Hän on kouluyhteisössä toimiva neutraali, ammattimainen ohjaaja, joka tukee oppilaiden hyvinvointia, kouluviihtyvyyttä ja arjenhallintaa ratkaisukeskeisesti. Koulukoutsilta saa matalan kynnyksen keskusteluapua. Hän ennaltaehkäisee työllään kiusaamista, vahvistaa ryhmähenkeä ja tekee yhteistyötä kodin sekä koulun henkilökunnan kanssa.
Tiian työ painottuu nivelvaiheisiin, esimerkiksi siirtymään alakoulusta yläkouluun ja joskus myös siirtymään yläkoulusta ammattiopintoihin. Hän tukee oppilaita, joilla on haasteita koulunkäynnin sujumisessa – oli kyse sitten läsnäolosta, keskittymisestä, vuorovaikutuksesta tai tunnetaitojen harjoittelusta.
Tiian päivään voi kuulua esimerkiksi:
- oppilaiden hakeminen kouluun
- aamun kuulumiskeskustelut ja päivän suunnittelu
- tunne- ja käyttäytymisen säätelyn harjoittelua pienryhmissä
- nepsy-tyyppistä valmennusta
- välituntiliikunnan ohjausta
- musiikkitoimintaa ja yhteisöllisiä tapahtumia
- kokeiden valvontaa ja oppilaiden tukea rauhallisessa tilassa
- yhteistyötä opojen, kuraattorien ja opettajien kanssa
Tiian luokka on avoin kohtaamispaikka: siellä on pelejä, pulmapähkinöitä ja tekemistä, joka houkuttelee yli sata oppilasta päivittäin piipahtamaan.
”Päivittäin syntyy satoja pieniä kohtaamisia, ja juuri niissä työni ydin on”, Tiia sanoo.
Monipuolinen arki – ja yrittäjyyttä vapaa-ajalla
Tällä hetkellä Tiia toimii koulukoutsin työn ohella myös yrittäjänä, toteuttaen Nepsy-valmennusta ja ammatillista tukihenkilötoimintaa. Asiakkaina on nuoria ja nuoria aikuisia, ja toiminta voi sisältää sekä arjen tukea että elämyksellisiä retkiä.
Mukana kulkee usein villakoira Leo, joka toimii erinomaisena jäänmurtajana ja luottamuksen rakentajana.
”Leo on iso apu erityisesti alkuvaiheen kohtaamisissa. Koira luo pehmeän sillan ihmisten välille ja auttaa tutustumisessa”.
Tiia nauttii työstään ja työyhteisöstään. Hän toivoo, että koulukoutsi-toiminta vakinaistetaan ja että hän saa jatkaa nuorten rinnalla kulkemista myös tulevina vuosina.
Haaveilen yhdistäväni joskus erityisopettajan työn ja koulukoutsin tehtävät. Koen, että kouluympäristö on minulle se oikea paikka.
Tiia Mäkipää
soteala.com 