Satakunnassa on ollut pula ammattitaitoisista välinehuoltajista jo pitkään. Sataedu aloitti ensimmäiset välinehuoltoalan perustutkintokoulutukset vuonna 2019.

Työelämä on ollut vahvasti mukana koulutuksen toteutuksessa ja koulutusta on suunniteltu yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinotoimiston ja Satadiagin välinehuoltokeskuksen kanssa.

Sataedulla on pitkät perinteet koulutusyhteistyöstä työelämän kanssa ja käytäntö on hiottu toimivaksi paketiksi vuosien aikana. Opiskelun teoria ja työelämässä toimiminen muodostavat opiskelijoille tehokkaan tavan oppia.

Ammatillinen perustutkinto antaa vahvan pohjan osaamiselle

Välinehuoltoalan perustutkinnosta valmistuu välinehuoltajia. Tutkinto on ammatillinen perustutkinto, jossa käsitellään infektioiden torjuntaa, välineiden puhdistamista ja desinfektiota, välineiden pakkaamista, sterilointia ja prosessin ohjausta. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä suun terveydenhuollon välinehuoltoon koulutuksen aikana. 

Aseptiikka on kaiken kulmakivi

Välinehuoltoalan perustutkinnon vastuuopettajana toimivan Heidi Kiurun työn tavoitteena on tehdä jokaisesta opiskelijasta aseptiikan asiantuntija.

Infektioiden torjunta on esillä tutkinnon jokaisessa osassa. Jos välinehuoltajien aseptiikan osaaminen on heikkoa, on riski, että väärin käsiteltyjä välineitä lähtee välinehuoltokeskuksista eteenpäin. “Pahimmassa tapauksessa virheestä voi syntyä sairaalainfektioita”, perustelee Heidi Kiuru aseptiikan merkitystä työssä. 

Välinehuoltajilla on kysyntää

Välinehuoltoalan opiskelija Sirkku Pienimäki kertoo, että välinehuoltajan koulutus on ollut mielenkiintoista ja myös haastavaa. Välinehuollossa työskentelevällä on iso vastuu ja välineiden määrä on suuri. Työ sisältää paljon erilaisia käsittelyprosesseja. 

Välinehuoltajan työ on ollut Pienimäen haave jo pitkään. Hän odottaa jo innolla ensimmäisiä työelämäjaksoja, valmistumista ja alalle työllistymistä. Työtilanne välinehuoltajilla on ainakin tällä hetkellä erittäin hyvä ja töitä on riittänyt hakijoille. 

Työelämäyhteistyö tukee oppimista

Välinehuoltoalan perustutkinto kestää kaksi vuotta ja opiskelu sisältää paljon työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Tutkintoa opiskelevan Sirkku Pienimäen mielestä työelämäpainotteisuus tukee oppimista hyvin.

“Työelämäjaksolla näkee, mitä se välinehuoltaja oikeasti tekee työpäivän aikana. Kun teorian saa heti liitettyä käytäntöön, oppiminen on tehokasta ja myös mielekästä”, toteaa Sirkku Pienimäki.

Opettaja Heidi Kiuru on ollut tyytyväinen opiskelijaryhmäänsä ja uskoo, että heistä kaikista tulee loistavia välinehuoltajia. “Hyviä välinehuoltajia tarvitaan työelämässä ja heistä on pulaa”, kertoo Heidi Kiuru. 

“Hyvä välinehuoltaja on huolellinen, tunnollinen, osaava, monipuolinen, paineensietokykyinen, vuorovaikutustaitoinen, pystyy itsenäiseen työhön ja hän on valmis haasteisiin. Aseptinen omatunto pitää olla myös kunnossa.”

Välinehuoltokeskus on sairaalan sydän

Opettaja Heidi Kiuru kuvaa välinehuoltokeskusta sairaalan sydämeksi. Sieltä lähtevät kaikki sairaaloissa käytettävät instrumentit puhdistettuina, desinfioituina, steriloituina ja pakattuina eteenpäin sairaaloiden eri osastojen käyttöön.

Satakunnan sairaanhoitopiirissä välinehuolto on keskitetty Satasairaalaan ja toiminnasta vastaa Satadiag.

“Satakunnan sairaanhoitopiirin omien yksiköiden lisäksi Satadiagin asiakkaita on myös maakunnassa”, sanoo välinehuoltokeskuksen osastonhoitaja Tuija Haapanen Satadiagista.

“Koulutus on loistava esimerkki oppilaitoksen ja työelämän joustavasta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on saada välinehuoltoon uusia osaavia työntekijöitä”, iloitsee Satadiagin välinehuoltokeskuksen osastonhoitaja Tuija Haapanen. 

Hyvästä yhteistyöstä kertoo se, että Sataedun opettaja Heidi Kiurun työparina toimii koulutuksen aikana tiiminvetäjä Kirsti Laitomaa Satadiagin välinehuollosta. 

Tuija Haapanen Satadiagista tuo esille, että Satakunnassa kehitelty koulutusmalli on kiinnostanut myös muita toimijoita. “Mallia on kopioitu myös muualle Suomeen”, kertoo Haapanen.