Sataedun oppisopimusopinnot muodostivat yhden vaiheen Charlotte Petterssonin ammatillisella matkalla, joka on vienyt hänet nuorten väkivaltatyön kehittämiseen ja neurokirjon asiantuntijaksi. Hänen työnsä yhteinen nimittäjä on usko ihmisen mahdollisuuteen kasvaa, kun ympärillä on oikeanlaista tukea.
Charlotte työskentelee HelsinkiMissiolla nuorten väkivaltatyön päällikkönä.
Hän on ollut vuodesta 2023 saakka kehittämässä nuorten väkivaltatyön menetelmää, toimintamalleja ja toimintaa.
Kehitystyö sai alkunsa hankkeena, ja tällä hetkellä toimintaa on Vantaalla ja myös Espooseen etsitään sopivia tiloja. Aggredi Primo -menetelmä rakentuu Aggredi-menetelmän pohjalle, mutta sitä on kehitetty erityisesti alaikäisille ja nuorille soveltuvaksi.
Toimintakokonaisuuteen kuuluu lähiösali, missä nuoret saavat yksilöllistä tukea, kuten oppimis- ja työelämätaitovalmennusta, psykososiaalista ohjausta, yhteisöllistä toimintaa sekä kamppailulajiharjoittelua. Kamppailu-urheilua hyödynnetään toiminnallisena työmenetelmänä keskustelutyön rinnalla. Harjoittelu tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä käytännössä esimerkiksi vuorovaikutusta, itsesäätelyä, rajoja ja luottamusta. Työn kohderyhmänä ovat väkivallalla oireilevat nuoret sekä nuoret, joilla on riski ajautua jengeihin tai tarve irtautua niistä. Tiloissa nuoret voivat myös viettää aikaa, ruokailla ja osallistua yhteiseen tekemiseen. Keskiössä on turvallinen ja salliva yhteisö, johon on helppo tulla ja joka tarjoaa nuorelle tilaa kasvaa.
Työn vaikuttavuus on huomattu myös valtakunnallisesti, Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi työlle vuoden nuorisotyön tunnustuspalkinnon.
Charlotte kertoo olevansa erityisen ylpeä siitä, että toiminnan tärkein periaate on toisten kunnioittaminen. Arvo näkyy hänen mukaansa myös tuloksissa. Nuoria kohtaavat ammattilaiset ovat kertoneet huomaavansa muutoksia nuorten käyttäytymisessä jo suhteellisen nopeasti. Kunnioittava kohtaaminen alkaa näkyä myös muualla kuin varsinaisessa toiminnassa. Myös nuorilta saatu palaute on samansuuntaista: toiminnan koetaan tukevan omaa toimijuutta ja tarjoavan keinoja tunteiden käsittelemiseen.
Kehittäminen jatkuu useissa eri kokonaisuuksissa. Tällä hetkellä työssä keskitytään muun muassa nuorille suunnattuun irtautujatyöhön, työelämätaitojen vahvistamiseen ja koulussa pysymisen tukemiseen yhteistyössä koulujen, Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden verkostojen kanssa.
Charlotten mukaan hanketyössä ja kehittämisessä voi käyttää omaan luovuutta ja vahvuuksia sekä kokeilla monenlaisia asioita.

Oppisopimus toi uutta näkökulmaa oppimiseen
Charlotte on työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla käytännössä koko aikuisikänsä. Matkan varrella hän on toiminut niin lasten, nuorten kuin kehitysvammaisten henkilöiden parissa erilaisissa tehtävissä. Aluksi Charlotte suoritti kaksoistutkinnon ja valmistui lähihoitajaksi. Sataedussa suoritetut oppisopimusopinnot muodostuivat tärkeäksi vaiheeksi hänen urallaan. Hän suoritti kehitysvamma-alan ammattitutkinnon sekä myöhemmin mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon työn ohessa.
Oppisopimus sopi hyvin Charlotten tapaan oppia.
”Työpaikalla tapahtuva oppiminen teki opiskelusta konkreettista. Teoria ja käytäntö kulkivat rinnakkain, ja asiat pääsivät heti kiinnittymään todellisiin tilanteisiin.”
Charlotte kuitenkin korostaa, ettei asiantuntijuus synny yhdestä koulutuksesta tai tutkinnosta. Hänen osaamisensa on rakentunut eri koulutusten, työkokemuksen, tiedon soveltamisen sekä asiakkailta, kollegoilta ja kokemustaustaisilta ihmisiltä oppimisen yhdistelmänä. Koulutus tarjoaa tietoa, käsitteitä ja rakenteita, mutta tieto muuttuu osaamiseksi vasta käytännössä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Nykyisin hän suorittaa sosionomi (YAMK), ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija -tutkintoa. Opiskelu ei ole hänen kohdallaan koskaan ollut vain tutkintojen suorittamista, vaan uteliaisuuden nälästä kumpuava tapa ymmärtää maailmaa hieman syvemmin.
Omat kokemukset ovat vahvuus
Charlotte puhuu avoimesti myös siitä, ettei opiskelu ollut hänelle nuorena itsestään selvää.
Vasta aikuisena hän sai selityksiä monille asioille, jotka olivat aiemmin tuntuneet vaikeilta. Neurokirjon piirteiden tunnistaminen auttoi ymmärtämään omaa oppimistapaa, vahvuuksia ja kuormitustekijöitä paremmin. Kokemukset eivät ole määrittäneet hänen uraansa, mutta ne ovat syventäneet ymmärrystä ihmisistä.
Tänä päivänä Charlotte kouluttaa myös neurokirjon teemoista ja kohtaa työssään ihmisiä, jotka etsivät vastauksia samoihin kysymyksiin, joiden kanssa hän itse on aikanaan paininut. Charlottella on oma yritys, jonka kautta hän tarjoaa neurokirjon palveluita, muun muassa yksilövalmennusta aikuisille sekä luentoja ja koulutusta työryhmille. Työssään Charlotte haluaa nostaa asiakkaiden kansa esiin muun muassa oman kuormituksen ymmärtämisen ja sitä kautta itsellä toimivien keinojen ja työkalujen löytämisen. Tänä vuonna hän on muun muassa Nepsy-messuilla puhumassa yhtenä pääpuhujana. Myös yrittäjyydestä Charlottella on pitkä kokemus, yritystoiminnan suuntaa ja palveluita hän on matkan varrella muuttanut ja kehittänyt.

Charlotte lähestymistapa perustuu ennen kaikkea ymmärrykseen ja itsemyötätuntoon.
”Usein tärkeintä on oivaltaa, ettei ihmisessä ole mitään vialla. Kun ymmärtää itseään paremmin, löytyy myös keinoja rakentaa oman näköistä arkea ja työelämää”.
Asiantuntijuus syntyy uteliaisuudesta
Vaikka Charlotte johtaa nykyisin HelsinkiMission tiimin kanssa palkittua toimintaa ja toimii kysyttynä kouluttajana, hän ei usko valmiisiin urasuunnitelmiin. Oman uransa hän näkee pikemminkin jatkuvana oppimisen prosessina, jossa jokainen työtehtävä, koulutus ja kohtaaminen on vienyt seuraavaan suuntaan.
Siksi myös hänen viestinsä aloittaville ja nyt juuri opiskeleville on rohkaiseva. Omia haasteita ei tarvitse vähätellä, mutta niiden ei myöskään tarvitse määrittää sitä, mitä voi tavoitella. Kun ymmärtää omia vahvuuksiaan, kuormitustekijöitään ja tarvitsemaansa tukea, voi löytää itselleen sopivia tapoja edetä. Ja käytännön neuvona opiskelijoille Charlotte tuo esiin sen, että koska opinnoissa on paljon myös yksityiskohtaista tietoa, oppimista tukee, jos pystyy opiskeltavan asian kiinnittämään käytäntöön tai johonkin, mitä jo tietää. Silloin sen muistaa paremmin.
”Kaikkea ei tarvitse tietää valmiiksi. Kannattaa seurata sitä, mikä aidosti kiinnostaa. Polku rakentuu vähitellen, ja usein vasta jälkikäteen huomaa, miten eri vaiheet ovat liittyneet toisiinsa”.
Charlotte Petterssonin omassa tarinassa ne vaiheet ovat johtaneet vaikuttavaksi asiantuntijaksi, kehittäjäksi ja yhteisöjen rakentajaksi. Työn keskiössä on edelleen sama ajatus, joka on kulkenut mukana uran alusta saakka: jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus tulla nähdyksi omana itsenään ja saada rauha kasvaa omiin vahvuuksiinsa.
Charlotte Petterson, nuorten väkivaltatyön päällikkö, valmentaja ja projektipäällikkö
