Välinehuoltoalan perustutkintouudistus

Välinehuoltajakoulutuksia on järjestetty 1970 luvulta alkaen. Sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnoksi se muuttui vuodesta 1995 alkaen ja oli nimeltään välinehuoltajan ammattitutkinto. Ammattitutkinnon perusteita on uusittu ajan saatossa vuosina 1999, 2000, 2005 ja 2011. Välinehuoltajan erikoisammattitutkinto tuli mukaan tutkintorakenteeseen vuonna 2005.

Kaikkea ammatillista koulutusta säätelee laki ammatillisesta koulutuksesta (1) ja asetukset (2). Vuoden 2018 alussa astui voimaan laki, joka muutti tutkintorakenteita ammatillisissa tutkinnoissa, se muutti myös ammatillisen koulutuksen toteutusta sekä sen käsitteitä. Perustutkinto lisättiin kokeilun kautta tutkintorakenteeseen ja sen perusteet astuivat voimaan 1.8.2018. Samassa yhteydessä välinehuoltoalan ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto poistuvat tutkintorakenteesta. 1.8.2018 voimaan astuneessa välinehuoltoalan perustutkinnossa olevat ammattitaitovaatimukset sekä kriteerit päivitettiin ja ne voitiin pääosin katsoa vastaavan hyvin työelämän osaamistarpeisiin.

Perustutkinto liitettiin myös SORA-säädösten (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) piiriin tutkintorakenneuudistuksen myötä. Sen tavoite on parantaa koulutuksen ja sen jälkeen tulevan työelämän turvallisuutta sekä lisätä koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien mahdollisuutta puuttua turvallisuuskysymyksiin ja opiskelijan soveltumattomuuteen alalle.

Vuoden 2018 jälkeen ammatillisten perustutkintojen esitystapaa on edelleen kehitetty ja konkreettisin uudistus on kaikille perustutkinnoille yhtenäinen viisiportainen geneerinen arviointikriteeristö. Perustutkintojen kriteeristön uudistuminen edellytti ammattitaitovaatimusten uudelleen sanoittamista. Opetushallitus määräsi Satakunnan koulutuskuntayhtymän välinehuoltoalan perustutkinnon (3) uudistustyöhön ja sen kirjoittajaksi osoitettiin Heidi Kiuru.

Tutkinnonperusteuudistus toteutettiin avoimessa yhteistyössä koko Suomen laajuisesti koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien kanssa, käytössä olivat avoimet dokumentit, joita kaikki, myös välinehuoltajat ja muut alasta kiinnostuneet pääsivät kommentoimaan, sekä työpajatyöskentely. Merkittävin työelämän yhteistyökumppani koko prosessin ajan oli SataDiagin välinehuoltokeskus.

Välinehuoltoalan perustutkinnon uudistamisessa huomioitiin työelämän muuttuneiden osaamistarpeiden edellyttämät muutokset ammattitaitovaatimuksissa sekä tutkinnon muodostumisessa, tavoitteena osaamisperusteisuuden vahvistaminen entisestään sekä ammattitaitovaatimusten kirjoittaminen selkeään muotoon, joka kuvaa työn tekemistä, sisällyttäen tutkinnon osiin kussakin prosessin vaiheessa toteutettavat työtehtävät. Myös yhdenmukaisempiin tutkinnon osien laajuuksiin sekä eri tutkintojen välisen joustavuuden ja valinnaisuuden kehittämiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Välinehuoltoalan perustutkinnon muokkaaminen nykyiseen muotoonsa alkoi syksyllä 2020 ja uudet välinehuoltoalan perustutkinnon perusteet astuivat voimaan 1.8.2022.

Välinehuoltajan työn kuvaus

Alan osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti. Perustutkinnot tuottavat laaja-alaista osaamista antaen valmiudet toimia eri työympäristöissä ja opiskelun syvällinen osaaminen vastaa sekä nykyisiin että tulevaisuuden osaamistarpeisiin (3). Välinehuoltajan keskeistä osaamista työympäristöstä riippumatta ovat Infektioiden torjunta, aseptinen toiminta ja hyvien hygieniakäytäntöjen noudattaminen eri menetelmin. Välinehuollon perusprosessiin kuuluu välineiden puhdistaminen, desinfiointi, kuivaaminen, tarkistaminen, huoltaminen, kokoaminen, pakkaaminen, sterilointi, sekä varastointi ja kuljettaminen. Välinehuoltajan tulee myös osata käyttää toiminnanohjausta joko manuaalisesti tai digitaalisesti prosessin eri vaiheissa. Välinehuoltaja oppii koulutuksen aikana tuntemaan huollettavat välineet, niiden ominaisuudet, erityismerkinnät ja huoltotavat sekä osaa käsitellä välineitä oikein ja turvallisesti.

Välinehuoltajan työpaikkoja ovat esimerkiksi välinehuoltokeskuksissa, endoskopiayksiköissä, leikkaus- ja anestesiaosastoilla, teho-, dialyysi- ja synnytysosastoilla ja poliklinikoilla. Valinnaisuuden kautta tutkintoon voidaan sisällyttää työelämälähtöisesti sellaista osaamista, mitä työelämä edellyttää, esimerkiksi laatutyön sekä prosessien ja tuotannonohjausjärjestelmien syvempää osaamista. Valinnaisuudella osaamista voi syventää myös alakohtaisessa välinehuollossa, joka on räätälöitävissä työelämän osaamistarpeiden mukaan esim. suun terveydenhuollon välinehuoltoon, toimenpideyksiköihin tai vaikkapa eläintenhoidon toimintaympäristöissä toteutettavaan välinehuoltotyöhön. Valinnaisuudella saadaan myös laajempaa osaamista esim. terveydenhuollon logistisiin palveluihin tai kattamaan perinteisen välinehuollon toimintaympäristön lisäksi erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, tutkimuslaitoksissa, lääkehuollossa, laboratorioissa tai erilaisissa teollisuuden ympäristöissä.

Välinehuoltoala kehittyy nopeasti. Lääketieteen ja hyvinvointiteknologian, sekä erilaisten kirurgisten hoitomenetelmien ja robottikirurgian lisääntyminen kasvattavat välinehuollon osaamistarpeita ja lisää paineita jatkuvaan oppimiseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen. Välinehuollossa työskentelevien keski-ikä on melko korkea ja uusia työympäristöjä tarjoutuu jatkuvasti alan tunnettavuuden myötä. Työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä hyvät.

Välinehuoltoalan perustutkinnon muodostuminen ja toteutus

Välinehuoltajaksi voidaan opiskella joko koulutus- tai oppisopimuksella. Henkilökohtaiset opintopolut korostuvat ammatillisissa tutkinnoissa. Aina opintojen alussa opiskelijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS. Siihen kirjataan tunnustamis- ja tunnistamis menettelyllä (4) opiskelijalla jo mahdollisesti oleva osaaminen koulutuksien ja työkokemuksen kautta (5) sekä oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun tavoitteet. Tietoja täydennetään usein opintojen kuluessa yhdessä työelämän edustajien sekä opiskelijan kanssa. Opintojen henkilökohtaistamisen tavoite on toteuttaa koulutusta entistä opiskelijalähtöisemmin ja työelämän ollessa siinä mukana saadaan hyvin työelämän tarpeet esille ja näkymään koulutuksessa. Opiskelijoilta, työpaikkaohjaajilta sekä työorganisaatioilta kerätään säännöllisesti palautetta, ja niitä käytetään koulutuksen kehittämiseen. Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan ja arvioidaan työpaikoilla käytännön työtehtävissä eli näytössä ja näytön arviointi toteutetaan työpaikan edustajan ja opettajan kanssa yhdessä (6). Oppilaitos varmistaa, että työelämän arvioijalla on arvioitavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä perehtyneisyys arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Ohjaamiseen ja arviointiin saa koulutusta (7).

Välinehuoltoalan perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Välinehuoltoalan perustutkinto sisältää kolme pakollista ammatillista tutkinnon osaa, joiden laajuus on yhteensä 115 osaamispistettä, uudistettuun perustutkintoon sisältyy valinnaisia ammatillisia opintoja 30 osaamispisteen laajuisesti. Valinnaisuudella osaamista voi syventää työelämän tarpeiden mukaisesti. Yhteisiä tutkinnon osia kuuluu perustutkintoon 35 osaamispisteen laajuudelta. Yhteisten tutkinnon osien pakollisia osa-alueita kuuluu tutkintoon 26 osaamispistettä ja valinnaisia osa-alueita 9 osaamispistettä. Tutkintoa suorittaessaan opiskelija suorittaa sellaiset säädösperusteiset sekä työelämän edellyttämät luvat ja pätevyydet, jotka ovat välttämättömiä ammattitaitovaatimuksissa ja osaamistavoitteissa edellytetyn osaamisen osoittamiseksi. Välinehuoltoalan perustutkinnon tutkintonimike on välinehuoltaja. Välinehuoltoalan perustutkintoon kuuluvat seuraavat tutkinnon osat (3).

Pakolliset ammatilliset tutkinnon osat:

  • Välineiden puhdistaminen ja desinfiointi infektioiden torjuntatyössä 45 osaamispistettä
  • Välineiden pakkaamisprosessissa toimiminen 30 osaamispistettä
  • Sterilointi osana infektioiden torjuntaa 40 osaamispistettä

Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat:

  • Alakohtainen välinehuolto 15 osaamispistettä
  • Laboratoriovälinehuolto tutkimuslaitoksissa, kliinisissä palveluyksiköissä ja teollisuudessa 15 osaamispistettä
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön infektioiden torjuntatyössä toimiminen 15 osaamispistettä
  • Terveydenhuollon logistisissa palveluissa toimiminen 15 osaamispistettä
  • Toiminnanohjaustehtävissä toimiminen ja prosessin laadunvalvonta terveydenhuollon tukiprosesseissa 15 osaamispistettä
  • Huippuosaajana toimiminen 15 osaamispistettä
  • Ilmastovastuullinen toiminta 15 osaamispistettä
  • Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen 15 osaamispistettä
  • Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osaamispistettä
  • Yrityksessä toimiminen 15 osaamispistettä
  • Yritystoiminnan suunnittelu 15 osaamispistettä

Huippuosaajana toimiminen, ilmastovastuullinen toiminta, kansainvälisessä työympäristössä toimiminen, työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, yrityksessä toimiminen ja yritystoiminnan suunnittelu ovat kaikille perustutkinnoille yhteisiä ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia.

Yhteiset tutkinnon osat:

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus on vähintään 11 osaamispistettä
  • Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajuus on vähintään 6 osaamispistettä
  • Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen laajuus on vähintään 9 osaamispistettä
  • Yhteisien tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet yhdestä tai useammasta yhteisestä tutkinnon osasta yhteensä 9 osaamispistettä

Tutkintoon voidaan sisällyttää paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta, korkeakouluopinnot sekä yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja

Jatko-opintokelpoisuus ja jatko-opinnot

Kaikki ammatillisiin tutkintoihin kuuluvat tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden: ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Välinehuoltoalan jatko-opinnoiksi soveltuvia tutkintoja ovat johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto ja lähiesimiestyön ammattitutkinto. Ne antavat valmiudet työskennellä päivittäisjohtamisen tehtävissä erilaisissa työympäristöissä. Lisätietoja tutkinnoista löytyy ePerusteiden verkkosivuilta (8). Välinehuoltajakoulutusta voidaan myös räätälöidä osaamistarpeiden mukaisesti siten, että on myös mahdollisuus opiskella tutkinnon suorittamisen aikana esim. ammattikorkeakoulun opintoja.

Artikkelikuvassa:

Tuija Haapanen, välinehuoltopäällikkö, SataDiag., Satu Mäkinen, välinehuoltaja, SataDiag., Kirsti Laitomaa, tiiminvetäjä/opettaja, SataDiag., Heidi Kiuru, lehtori, Sataedu ja Marjanne Kulmala, tiiminvetäjä, SataDiag. Kuva: Taru Tolppo

Lähteet:

1. L 531/2017. Laki ammatillisesta koulutuksesta. 2017 [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

2. L 673/2017. Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta. 2017 [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: Valtioneuvoston asetus ammatillisesta… 673/2017 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

3. OPH-5039-2021. Välinehuoltoalan perustutkinto. 2021 [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/7584202/reformi/tiedot

4. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2021:5a. Ammatillinen koulutus – osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ohje. 2021 [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Ohje%20osaamisen%20tunnistamisesta%20ja%20tunnustamisesta.pdf

5. OPH-1634-2021. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa. 2021 [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla:  OPH-1634-2021

6. Opetushallitus. Näytöt ja osaamisen arviointi. [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: Osaamisen osoittaminen ja arviointi | Opetushallitus (oph.fi)

7. Ohjaan.fi. Tukea ja työvälineitä työelämässä oppimiseen ja ohjaukseen. [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: https://ohjaan.fi/

8. Opetushallitus. ePerusteet. 2022 [viitattu 14.10.2022]. Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi

Heidi Kiuru

Lehtori, välinehuoltoalan perustutkinto, Satakunnan koulutuskuntayhtymä